Breakfast in bed

Kotona meillä on ollut perinteenä, että synttärisankari saa aamiaisen sänkyyn ja yleensä mukana on joko kakkua tai croisant. Koska en asu enää kotona(enkä edes samassa kaupungissa), en päässyt antamaan isälle aamiaista, mutta olin hengessä mukana kortilla.

Osallistun tällä kortilla Paperilla-lehden korttihaasteeseen, jossa aiheena on kortti isälle/miehelle.

Hääparille

Taas aika ottaa kiinni näissä postauksissa. Kortteja ja muita töitä on tullu tehtyä, mutta ei vaan saa aikaseksi laittaa niitä tänne. Nyt on menossa kova joulukorttirumba, mutta ne laitan tänne vasta lähempänä joulua, kun vähemmän jouluiset on ensin laitettu. Tämä kortti meni tädilleni Englantiin.

Daddy's chocolate

Blogin puolella on ollu nyt vähä hiljasempaa, mutta oon mä silti jotain värkkäilyjä saanu aikaseksi. Katotaan jos saisin vihdoin ne tänneki pikkuhiljaa laitettua. Tämän suklaakortin tein isälle isänpäivälahjaksi. Inspiraationa käytin P*skarteluhaastetta, jossa aiheena on värit: vihreä, ruskea ja vaaleansininen.

Tekstin ideana oli se, että iskällä on aina jääkaapissa oma suklaalevy, josta se syö muutaman palan iltaisin. Isiä vaan ärsyttää, että muut käy sen suklaakätköllä. Kotona asuessa usein kuulu kysymys, kuka on syöny isin suklaata (kaikki perheenjäsenet tais syyllistyä siihen sillon tällön). Päätin siis tehdä kuoren, josta ihmiset vihdoin tajuais, ettei isin suklaaseen kosketa. :D

I refuse to sink

Taas ois journal -sivu tiedossa. Tästä sain idean Pinterestistä. Kun näin ton lauseen, oli pakko saada iteki käyttää sitä. Sopii niin hyvin tän hetkiseen olotilaan.

Käytin pohjan värittämiseen pastelliliituja, jotka hankin askartelukirppikseltä joku aika sitte. Meni vähä harmittavan pitkään ennen ku pääsin niitä kokeilemaan, mutta niin siinä näköjään käy ku on enemmänki ohjelmaa päivisin. Onneksi nyt alko syysloma, joten ehtii vähä enemmän värkkäillä.

The Crow

Tässä väliin vähän synkempi Art Journal -sivu. Oon aikoja sitten leikannut miehen Inferno-lehdestä tälläsen korpin kuvan(In Flamesin Sounds of a Playground Fading -levyn kannen korppi). Vaikken sillon vielä bändiä kuunnellut, tuo kuva vaikutti minuun sen verran voimakkaasti, että otin sen talteen vaikkei minulla ollut sille mitään kunnon paikkaa. Leikkasin sillon vanhoista lehdistä kuvia, joilla päällystän vihkojen kansia ja tuo oli liian iso siihen, mutta silti se piti saada. En silloin vielä tehnyt edes kortteja, joista aloitin kunnolla tämän harrastuksen. Ehkä se olikin alun merkkejä orastavalle intohimolle askartelua kohtaan. Takaisin asiaan taas... Yhtenä päivänä aloin miettimään, mihin tuon korpin olen laittanut, koska siitä saisi kivan sivun art journaliin. Lopulta löysin sen ja heti päätyi käyttöön.

Maalasin taustan akryylimaaleilla tummanpuhuvaksi. Sen jälkeen liimasin korpin paikalleen ja sulautin sen maisemaan. Valitettavasti ei ollu mitään läpinäkyvää Decoupage-tyyppistä ainetta niin että reunat ei näkyis, mutta sai nyt kelvata kunnes löydän jonku ratkasun. Sen jälkeen lisäsin leimasimella höyheniä toiseen siipeen ja geelikynällä väritin kynnet verestä punaiseksi. Sitten enää hopeamaalia reunoihin kehystämään työtä ja tämä oli valmis. Tekstiä tämä ei mielestäni tarvinnut. Minulle kuva kertoo kaiken.

Pullahiiri

Siskolla on kohta synttärit, joten korttiha sille piti tehdä(Jos Sonia satut lukemaan tätä, älä kato tätä ennen ku kortti on perillä. Haaste umpeutuu kohta, joten pakko julkasta etukäteen :)). Inspiraationa käytin P*skarteluhaasteen luonnosta:

 Tässä lopputulos:

Käytin tässä kortissa ekaa kertaa Pearl Pen:iä ja sen taitaa huomata. Helmet on vähä erikokosia, mutta tuopaha sitä persoonalisuutta taas ;)

Princess

Today I'm sharing a layout for Scrap Around The World -challenge. They have an amazing mood board with lots of stuff to be inpired by.

 I had a difficult task to choose witch direction to go but finally I desided to use the colours, fairy tale theme and the swirls at the back of the books.

I was once on a walk near my parents' cottage and saw a polypore that looked just like a princess with the crown and all. I don't know if it's so obvious for others but I immediately noticed it.